Työnohjaamisen(i) peilailua
Opiskeluun (ToToKo™) liittyvä blogiteksti, työnohjaajakollegoille ja työnohjauksen tavoistani kiinnostuneille
Työnohjaamisen(i) peilailua
Kysyn sinulta työnohjauksen kollegani: Haluatko lukea sellaisen teoksen, jota lukiessa käyttöteoriasi kirkastuu ja ymmärryksesi työnohjaamisen lähtökohdastasi saa lisää peilailupintaa. Jos näin, suosittelen lukemaan Marko Ikosen (2020) väitöskirjan Työnohjaus - luottamukseen perustuva praksis. Tämä blogi on kirjoitettu väitöskirjan tuottamista ajatuksistani ja kertoo lukijalle sekä väitöskirjasta että minusta työnohjaajana. Toivotan hyvää blogin lukutuokiota!
Väitöskirja vahvistaa jo aiempaa käsitystäni, että työnohjauksen juuret ovat moninaiset. Ikonen jäsentää kaksi päälinjaa, joihin löydän omista kokemuksistani liityntäpintaa. Psykoterapeuttinen kulttuuri (psykoanalyyttisyys/-dynaamisuus) ja aikuiskasvatustieteellinen (konstruktivistinen oppiminen, reflektion merkitys). Vahvana näkökulmana tarkastelussa on ohjauksen fundamentaalisten normien toteutumisen tärkeys; ohjattavan saama kokemus yhteydestä ohjaajaan, ohjattavan etualalla oleminen ja ohjattavana intressien kautta asioiden tarkastelu. Toisaalla mukana on muistutus sopivan tasoisen konfliktisuuden välttämättömyydestä muutosta edistävänä tekijänä. Ikonen kirjoittaa: "Ohjattavan erilaisiin asioihin kytkeytyvä konfliktisuuden kokemus on työskentelyn keskeinen edellytys" (s.201).
Väitöskirjan painotus yhteistoiminnan syntymiselle on ohjattavakeskeinen. Ikosen mukaan onnistunut ohjaus edellyttää, että ohjaajan ja ohjattavan on omaksuttava yhteiseksi tavoitteekseen ohjattavan auttamisen. Sana auttaminen on minulle hyvin tunneperäinen ja siksi siihen liittyminen työnohjauksen kontekstissa tuntuu itselle haastavalta. Voisiko lähtökohta olla auttamisen sijaan esimerkiksi oivallusten syntyminen? Tai havaintojen kautta syntyvien ideoiden työhön siirtäminen? Tai jotain sellaista, mikä ei olisi akselilla auttaja-autettava, vaan toimijuuden tasavertaisella akselilla ammattilainen-ammattilainen. Jään tätä vielä pohtimaan.
Kun muistutin itseäni sopivan jännitteen aikaansaamisesta ohjaustilanteesta (vrt konfliktisuus) ja lisäksi liitin Ikosen jäsennykseen omien tutkimusteni tuloksia työnohjauksen hallinnollisen ulottuvuuden merkityksestä, vankistui mieleeni työnohjaus monipuolisena ja moninaisena ohjausmuotona. Työnohjaajana toimiminen on päivittäistä taiteilua. Ammatillisesti huomaan kysyväni itseltäni: Missä kohdin minä haluan olla terapeuttisesti asiakkaan asiaan liittyvä? Ja missä kohdin haluan tiedostetusti pitää etäisyyttä asiakkaaseen ja hänen asiaansa, jotta voin ohjauksellisesti jäsentää tilannetta reflektion vahvistamiseksi? Tai koska hallinnollinen näkökulma huomioiden minun antaman ohjauksen tehtävänä on ylläpitää huomiota työn tavoitteiden toteutumisessa ohjattavakeskeisyys vähemmällä siirtäen? Jopa kokemuspuheen rajoittuvasta määrässä huolehtien ja vastaavasti edistäen toiminnan tason tarkasteluun; mikä onnistuu / toimii hyvin? Mikä ei toimi (vielä) hyvin? Mitä ideoita havainnot tuottavat tulevaisuuden (kokeilu)toimintana?
Marko Ikosen väitöskirja on ajoittain kirja kirjoista, ja sisältää helmiä muistettavaksi ja ohjaustyössä hyödynnettäväksi. Ikonen kirjoittaa että "ohjattavan itseä koskeva ilmaisu on tärkeä toiminnan lähtökohta, koska siitä saadaan ohjaukseen sisällöllinen materiaali". Kyllä, mutta minun työnohjauksen orientaatio huomioiden ei ohjaajan tekemien tulkintojen kautta, vaan ohjattavan itsensä antamien selitysten kautta. En ole aivan varma, ymmärsinkö Ikosen tekstin oikein, mutta itselleni se valaisi omaa työnohjauksellista asemointia suhteessa asiakkaaseen. Lisäksi väitöskirjan lukeminen vahvisti käsitystäni omien työnohjauskäytäntöjeni perusteluista ja työnohjauksen erilaisista jäsentelymahdollisuuksista. Kiitos väitöskirjan tekijälle - oppikirja oppikirjoista.
Ja ai niin... Tämä blogiteksti liittyy Työnohjaajaksi työnohjaajille (ToToKo™) -koulutukseen, jota käyn Turun kesäyliopistossa. Kaikki tässä kuvaamani työnohjaukselliset toimintatapani ja -ajatukseni ovat läsnä myös työnohjauksen työnohjaajana toimiessani. Myös työnohjauksen työnohjaus -palvelua tarjoaa Muutosavux TyKoVa Oy.
Junassa Kainuusta kohti kotia, 8.9.2022, Kimmo Tapiala www.muutosavux.fi